Täsmäase

Siskon antamasta joulupaketista kuoriutui jälleen yksi atoopikon lemppari:

Lushin Lemony Flutter Cuticle Butter on alunperin tarkoitettu kynsinauhoja kosteuttamaan, mutta siskon vinkkaamana levittelin sitä myös herkästi kuivuville rystysilleni, leukaperiin ja nenänpieliin. Ah, autuutta! Korppuihoni pehmeni silmissä ja sitrustuoksu sai nuuhkaisemaan kämmenselkää tämän tästä. 

 Luontoihmistä ilahduttavat myös seuraavat seikat:

Ei eläinkokeita ja rasiakin on tehty 100%:sti kierrätysmuovista. Hylsy kehoitetaan palauttamaan liikkeeseen tai käyttämään uudestaan. 

 Moninkertaista hyvää mieltä pienessä mustassa purkissa!

Atoopikon talvikaveri

Olen täällä blogissa avautunut ennenkin atooppisesta ihostani, joka varsinkin talven tullen menee hirmuisen huonoon kuntoon: se halkeilee, kutiaa, punoittaa ja kirvelee. Ja mikä ikävintä, irtoaa paikoitellen. Mulla on takataskussa muutama luottotuote ihan perusvoiteista alkaen, mutta välillä sitä kaipaa pientä luksusta apteekkituotteiden rinnalle. Vannoutuneena Nuxe-tyttönä suosikkini näihin hetkiin on tietysti Huile Prodigieuse, kuivaöljy joka käy sekä kasvoille, vartalolle ja jopa hiuksiin (!). 

Öljy on riittoisaa ja hoitaa erinomaisesti hommansa. Iho tuntuu heti kimmoisalta, pehmeältä ja mikä parasta, sitä ei kiristä ja kirvele! Punoituskin helpottaa öljyn imeytyessä. Tuoksu on mieto ja miellyttävä, sama kuin useimmissa merkin ihonhoitotuotteissa. Tykkään!

Aurinkovoidesuosikki!

Mun henkilökohtainen suosikkini aurinkovoiteissa on ehdottomasti Nuxe. Ihoni on vaalein mahdollinen ja palan nopeasti. Herkkähipiäisenä saan myös helposti ihottumaa, viime kesänä eräästä aurinkovoiteesta vallan urtikariaa käsivarsiini.

Kroatiaan lähtiessä päätin panostaa hieman laadukkaampaan aurinkovoiteeseen, tarkemmin ottaen Nuxen Milky Spray-tuotteeseen. Suojakerroin on vain 20, mikä tietenkin epäilytti, mutta ajattelin lisäillä voidetta vähän väliä.

Kuinkas sitten kävikään?

Kroatian kuumassa auringossa tuote toimi erinomaisesti: en palanut lainkaan, vaikka olimme ulkosalla oikeastaan koko ajan, paljolti veden äärellä. Voide imeytyi hyvin ja kosteutti ihoa, eikä sitä tarvinnut ihan jatkuvasti olla lisäilemässä. Tämä tuote on tarkoitettu sekä kasvoille että vartalolle, minä käytin Nuxen sävyttävää suojakertoimella varustettua päivävoidetta mutta mies (hyvin vaaleahipiäinen hänkin) lätki Milky Sprayta sumeilematta myös kasvoilleen. 

Kumpikin meistä palasi Kroatiasta kevyesti päivettyneenä ja ilman minkäänlaisia auringonpolttamia.

Tätä en ihan helposti vaihda!

Pientä keltaista

 ... löytyy kotoamme ainakin ruokailuvälikön ikkunalta. Kissat antavat keltaisen tulilatvan olla rauhassa vaikka jakavatkin sen kanssa ikkunalaudan parhaan vaanipaikan. Yleensä meillä kukat eivät ole yhtä onnekkaita.

 Toinen keltainen lemppari löytyy lipaston päältä, mistä Saimi väijyy pihamännyssä sirkuttavia pikkulintuja.

 JOIKin vartalovoide, siis. Greippi-mandariini piristettynä porkkanaöljyllä. Tämä on ihanan kosteuttavaa ja tuoksukin on sopivan mieto ja raikas. Virolainen JOIK on muutenkin suosikkini vartalo- ja kasvovoiteissa sekä saippuoissa ja tuoksukynttilöissä. Harmi että merkkiä saa vielä aika harvasta paikasta Suomessa. Lahdentakaisilta reissuiltani palaankin aina JOIKin kosmetiikkaa (ja Saaremaa-savujuustoa) kassissani!

Meikit mukaan autiolle saarelle

En ole koskaan ollut hyvä meikkaamaan, enkä uhraa muutenkaan päivästäni pitkiä aikoja peilin edessä - kiinnostus ja aika eivät yksinkertaisesti riitä. Ihoni on on yksi parhaista puolistani, se on sileä ja kuulas, vaikkakin kuivuu helposti. Voi olla että tämäkin on ollut osasyynä heikkoon meikkausmotivaatiooni. Suurin syy meikkaamattomuuteeni on kuitenkin se, että huolellisesti ehostettuna näytän joko yli-ikäiseltä pissikseltä, viisikymppiseltä vakuutusvirkailijalta tai jos oikein panostan iltameikkiin, drag queenilta. Toisin sanoen en onnistu meikin suhteen koskaan ja pitäydyn siksi pitkälti au naturel-lookissa. Kenties supervaalea ihonikin muodostaa melkoisen kontrastin smokey eyes-tyylin kanssa. 

Olen omissa häissänikin (vaikka kävin ihan ammattilaisella meikattavana) joutunut pesemään suurimman osan meikistä pois koska pesukarhu meets ilotyttö-look ei oikein istunut muuhun tyyliini (yksinkertainen pitkä silkkimekko pitsibolerolla ja kampauksena huoleton niskanuttura)...

Summa summarum, vahva meikki ei ole minua varten, ei varmaan missään tilanteessa.

Tässä iässä kuitenkin tarvitaan jo apua tämän luonnollisenkin ilmeen aikaansaamisessa, ja tähän mulla on kolme luottotuotetta:

1. L'Oréalin primer. Tästä hipiäni tykkää! Hienoiset rypyt eivät erotu kovin selvästi ja iho tuntuu pehmeältä. Primeri on kai tarkoitettu meikkivoiteen alle, mutta minä käytän tätä ihan yksinään. Päälle sudin korkeintaan poskipunaa.

 2. Sensain 38°C -ripsiväriä olen käyttänyt vuosikaudet, jo silloin kun valmistajana oli Kanebo. Joskus harhaudun kokeilemaan muitakin tuotteita, mutta palaan aina tähän, koska se on yksinkertaisesti paras! Ripsiväri ei valu, mikä on plussaa myös näin allergia-aikana.

 3. Nuxen huulikiilto. Suojakerroin 15 ja hoitava koostumus sopivat minulle, joka oleilen paljon ulkona ja atoopikkona kärsin huulten kuivumisesta. Sävyjä on kaksi, lämmin beige ja tämänhetkinen suosikkini, söpö pinkki.

Nämä kolme suosikkiani riittävät arkimeikkiini hyvin, oikein kuivaihoisena päivänä joudun lisäämään valokynää pahimmin punoittaviin kohtiin - suosikkini ovat talvella YSL ja kesällä keveämpi Estée Lauder. Usein poskipäät saavat hieman hohtoa poskipunasta, mutta niiden suhteen en ole niin nuuka - sävy vaihtelee pitkälti vuodenajan mukaan, eikä suosikkimerkkiäkään ole vielä löytynyt.

Olisi kiva kuulla muiden suosikkeja!

Pinkit hiukset, minulleko?

En tiedä, tekeekö jatkuva loskakeli ja pimeys tepposiaan, mutta olen jo viikkotolkulla haaveillut hattaranpinkeistä hiuksista, Fearne Cottonin tyyliin:

Mietintämyssy hiertää päätä: Sopiiko pinkki sävy minulle? Sopiiko pinkki vaatteisiini? Näytänkö ihan uunolta? Olenko liian vanha? Okei, olen samaa vuosikertaa kuin Fearne, mutta koska en ole cooli radiojuontaja, luultavasti näyttäisin uunolta. Kadonnutta nuoruuttaan etsivältä uunolta, pahimmassa tapauksessa. 

Voisinhan toki kokeilla pinkkiä sellaisella värjäysaineella, joka haalistuu pois muutamassa pesussa. Ja jos efekti on tosiaan superuuno, voin tietenkin turvautua laajaan myssyvarastooni ja peittää pinkin komeuden näkyvistä. Onneksi on pipokausi!

Tallinnaan en joka tapauksessa ajatellut hattarapäänä lähteä, joten kypsyttelen asiaa vielä ensi viikkoon. 

Onko kukaan kokeillut pinkkiä hiusväriä? Löytyisikö suosituksia kivasta sävytteestä?

Kuva

Burgundia

Rakkauteni burgundinpunaiseen väriin ei ole laantunut syksyn ja talven mittaan tippaakaan. Pidän erityisesti burgundin yhdistämisestä pehmeään vaaleanharmaaseen.

Päivän asustus noudattelikin tätä linjaa:

 Rannekoru Hultquist, nahkavyö Maison Scotch, kynsilakka Essien sävy Wicked ja villahuivi Benetton.

Ja tältä ei tässä talossa vältytä millään:

Kissat tarkistavat aina kaiken, mitä milloinkin asettelen esille!

Päivän viisi parasta

1. Hunkydoryn villatakki. Vuosia vanha mutta lämmittää edelleen ihanasti. Käytän sitä myös vilttinä iltaisin sohvalla ja automatkoilla :)

2. Avokado-goudaruisleivät. En voi lopettaa niiden syömistä! 

3. L'Oréalin primeri, joka tasoittaa kauniisti ihon. 

 4. Satsumat ovat nyt parhaimmillaan!

5. Lämmin toppatakki. Näytän varmaan siltä että olen lähdössä Antarktikselle, mutta en välitä. Alkutalven kolea sää hyytää luita ja ytimiä.

Paras käsivoide ikinä

Atoopikkona sitä osaa arvostaa hyvää käsivoidetta. Näin kylmien ilmojen palatessa kämmenselkäni muuttuvat korpunkuiviksi ja halkeileviksi. Empiiriset käsirasvakokeeni ovat kestäneet vuosikausia ja sisältäneet kirvelyä, itkua, käsien piilottelua, verisiä rystysiä, allergisia reaktioita ja mitä hirveimmän hajuisia tököttejä. Viime talvena löytyi apu L'Occitanen karitevoita sisältävästä käsivoiteesta enkä pois enää vaihda.