Pari sanaa eteisestä

Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on eteinen, josta oikeasti tykkään. Etenkin mieleistä on, että eteinen pysyy kutakuinkin siistinä, kenties avaruutensa ja tavaroiden niukkuuden vuoksi.

Tykkään siitä, kuinka valo kulkee tilojen läpi, olohuoneen pariovien kautta aina keittiöön saakka. Ja siitä, että porraskaiteelle voi unohtaa lempilaukkunsa ilman, että huone näyttää heti siivottomalta. 

Eteisen sisustukseksi valittiin vain muutamia lempitavaroita. Hayn musta Tray-pöytä on omiaan laskutasoksi avaimille ja muulle tärkeälle pikkusälälle, jonka ei halua päätyvän kissojen käpälien kautta lattialle. Linie Designin Asko Mixed -matto on parisen vuotta vanha ja edelleen loistokunnossa. Paksu villa on pehmeää ja lämpimän tuntuista, enkä siksi ihmettele yhtään kissojen mielihalua ottaa torkut juuri tällä matolla.

Parasta eteisessä on iso kaapisto. Se nielee oviensa taakse helkutinmoisen määrän takkeja, pipoja, hanskoja, huiveja, urheiluvälineitä ja miehen työkalukokoelman. Ilman sitä siisteyden vaikutelmaa olisikin aika hankala ylläpitää...

Tykkään myös eteisestä avautuvista näkymistä: kyökkiin (joka ei tosin ole aina näin siisti)...

... ja olohuoneeseen.

Valmista eteisessä ei ole vieläkään, sillä lyhdyn asuttamaan nurkkaan (lyhty on unohtunut sinne joulun jäljiltä...) toivoisin joskus saavani Hayn Hee Lounge-tuolin. Tai ehkä jonkun sievän vintage-lipaston?

Viime viikot Instagram-hetkinä

Blogi tuntuu hiljentyneen jotenkin täysin. Kamera on pysynyt työpöydän tuntumassa aika tiiviisti eikä inspiraatiota bloggaamiseen oikein löydy. Instagramiin tipahtelee sentään kännykkäkuvia aina silloin tällöin, joista näkyy, etteivät elämä eikä kiinnostuksen kohteet ole kuitenkaan mihinkään muuttuneet :)

Neulomista, kissoja, hiihtolenkkejä, kotoilua, vintagelöytöjä.

Happy Lights ja pala tv-huonetta

Meillä ei alakerran isossa olohuoneessa ole telkkaria ollenkaan, vaan se on pyhitetty seurustelulle, musiikin kuuntelulle ja lukemiselle. Yläkerran aula toimii tv-huoneena ja arkisempana oleskelutilana sekä mun lempparineulomispaikkana. Puikkojenkilistysnurkkaan piti saada vähän lisävaloa ja päädyttiin sitten ripustamaan verhotankoon Happy Lights -sarja.

 Olin ajatellut alunperin kokovalkoista valosarjaa, mutta liikkeessä yhä enemmän alkoi viehättää setti, jossa oli mukana myös muutama hopeanharmaa pallo. Sellainen lähti sitten kassan kautta mukaan ja kotiin päästyäni olin tyytyväinen valintaani: harmaa saa kauniin valaisimen nousemaan kivasti esiin silloinkin kun valot ovat sammutettuina.

 Tv-huoneen itämainen matto on vintagea 1960-luvulta ja kulkeutunut suvussa ensin vanhemmilleni ja nyt minulle. Matto oli 90-luvulla lapsuudenkodissani olohuoneen mattona ja muistona niiltä ajoilta löysin kirkkaanpinkin kynsilakkatahran - mitä luultavimmin minun tai siskoni jäljiltä, meillä kun oli tapana istua pehmeällä matolla katselemassa telkkaria ja huoltamassa kynsiä pyyhkeen päällä. Nähtävästi pyyhe ei sitten jollakin kertaa riittänyt maton suojaksi...

 Nahkasohva on mahtava kirpparilöytö: kotimainen, käyttämätön Laulumaan sohva irtosi SPR-kirppikseltä 200 eurolla. Tyynyjen välissä ei ollut edes leivänmuruja pölystä puhumattakaan ja nahka tuoksui niinkuin uudella nahalla on tapana. Tarkistimme valmistajan verkkosivut ja kyseinen malli on edelleen myynnissä, moninkertaisella hinnalla tosin. 

Nyt kelpaa neuloa nurkassa iltojen pimentyessä. Kynttilätkin on kaivettu jälleen esiin, elokuun iltahämärässä on tunnelmaa!

Lupiinien aikaan

Lupiinit kukkivat parhaillaan ja tuovat mukanaan juhannusfiiliksen - juuri sopivasti, onhan juhannusviikko. Omassa pihassa lupiineja kasvaa valtoimenaan, joten niitä harventaessani poimin muutaman maljakkoon olohuoneen kaunistukseksi.

Kissat ovat vallanneet uudet nojatuolit, onneksi niitä on kaksi niin molemmille on oma torkkupaikka.

Tänään söin ensimmäiset kotimaiset mansikat, nautin auringonpaisteesta, pukeuduin shortseihin ja sain niskaani kylmän sadekuuron. Suomalainen kesäkuu juuri sellaisena kuin pitääkin.

Lisää kierrätyslöytöjä

Voi miten ihminen on mielissään löydettyään 1950-luvun piirongin 25 eurolla Tori.fi:stä ja vieläpä tästä ihan läheltä. Kaunottarelle oli kaavailtu paikkaa takan vierestä, tauluhyllyn alta ja passelisti se siihen sujahti heti paikalla. Tiikkikansi ja vastikään vaaleanvihreäksi maalattu seinä täydentävät kivasti toisiaan.

Piirongin asukkaaksi olemme kaavailleet stereoita. Ehkä. Toisaalta sinne mahtuisivat näppärästi kynttilänjalat, servietit ja kaikenlainen kattaustavara. 

 Pieni maljakko löytyi paikalliselta kirpparilta ja komeasti auennut unikko yllärinä omasta puutarhasta. Sattumalta piirongin kannelle osunut kirja unohtui siihen yökylään saapuneelta siskolta - hauska täydennys pikku asetelmalle.

Tykkään.

Oodi lempihuoneelle

Makuuhuone on lempitilani tässä asunnossa. Siellä on rauhallinen tunnelma, sopivan viileää ja uuden sängyn ansiosta myös taivaallista nukkua. Mainittakoon nyt vielä, että huoneen sisustukseen olen kodissamme tyytyväisin.

Raidallinen torkkupeitto on uusi, neuloin sen valmiiksi hieman ennen vappua. Paksu puuvilla on lämmintä ja pehmoista (parit koetorkut on jo otettu) vaikkakin aika painavaa. Luonteva paikka peitolle löytyi tuosta sängyn jalkopäästä, siitä se on helppo kiskaista kintuille viileämpinä kesäöinä, kun täkit ovat varastossa ja nukumme pelkkien pussilakanoiden alla.

Ikivanha Domus-tuoli palvelee hieman rähjäisenä mutta rakkaana lukunurkkauksessa sekä kissojen päiväunipaikkana. Kulunut puu tuntuu yllättävän pehmeältä niin ihmispyllyn kuin matikaistenkin turkkien alla.

Niin ja uusi yöpöydän valo! Tai uusi ja uusi - tämä lienee 1950-luvulta ja peräisin vanhempieni varastosta, vaan eikös ole aika trendikäs messinkiosineen kaikkineen? Lasikupu oli alkanut hassusti lenkottaa vuosikymmenien mittaan mutta isäni korjattua sen söpö pikku lamppu sai kodin meiltä. Nyt vain pidän sormia ristissä, etteivät kissat kaada sitä leikeissään!

Makuuhuoneessa kiteytyy hyvin sisustustyylimme: Sisustusklassikoita, moderneja muotoja, vintage-löytöjä ja Ikeaa. Värimaailma koostuu pääosin mustasta, valkoisesta ja harmaasta, mutta mukana on aina jotain tehosteväriä, makuuhuoneemme rauhalliseen tunnelmaan valitsimme rauhallisia violetin ja liilan sävyjä. 

Kuvissa vilahtelee myös talvella pehmeän vaaleanharmaaksi maalaamani seinä, jonka sävyt muuttuvat kauniisti kevään kirkkaassa valossa. Olen hurjan tyytyväinen valintaani.

Makuuhuoneen pikku matto on myös lunastanut paikkansa: se on helppo pestä kuudessakympissä ilman muodonmuutoksia karvakavereiden oksennettua railakkaasti sen päälle - mikä siinä onkin, että aina matolle?!

Ja last but not least: tuo tammiparketti! Löytyyhän se kotoamme joka huoneesta, mutta makuuhuoneen selkeydessä se pääsee oikeuksiinsa. Ei varmaan kulu päivääkään ilman, että ihastelisin sen kauniisti patinoitunutta pintaa ja lämmintä sävyä.

Taidan mennä ottamaan torkut.

Tennarikelit

Nyt on jo niin kuivaa, että valkoisissa kangastossuissa uskaltautuu liikkeelle. On tätä jo kaivattukin! Miten voikaan olla pienestä ihmisestä mukavaa kun ei tarvita villasukkia eikä karvavuoritettuja kenkiä ja nahkatakissa tarkenee vallan hyvin. Toivo elää voimakkaana, että kerrostamisen aika olisi tältä keväältä ohi. 

 Taustalla näkyvät sekä tuoreeltaan järjestelty String että kissat tutkimassa teekannua ja yrttiviljelmiä ruokapöydällä omine lupineen(!) kun mamman huomio oli hetkeksi kiinnittyneenä muualle... hieman huvitti kun latailin kuvat koneelle.

Kissat kirjahyllyssä

Veli kävi lauantaiaamuna ohikulkumatkalla jyristämässä reiät olohuoneen seinään ja nyt uusi String-kirjahylly komeilee omalla paikallaan. Kissojen piti päästä tietenkin tarkistamaan työn jälki ja etenkin Saimi oli sitä mieltä, että parhaiten hylly palvelisi Hänen Korkeutensa lepo- ja leikkipaikkana.

 Mauno Annikin tekee myös mieli vähän kiivetä, mutta kovin näyttää hylly ilmavalta ja keveältä. Mahtaakohan kestää neidin paksua takamusta?

 Hyvin on vakaa ja tilava, tuumaa M. A. 

Ja tilava uusi kirjahyllymme tosiaan on. Saatiin kuudelle levylle uppoamaan kunnioitettava määrä opuksia ja muutama maljakkokin. Tykkään ihan penteleesti, varsinkin kun olohuone on jo nyt paljon siistimpi ja selkeämpi. Laajennusta odotellessa!

Haaveissa String System

Vuoden 2015 sisustushaaveissa on vain yksi asia: String System -hyllystö. Meillä on olohuoneessa yhdellä seinällä viritys, jota kutsun tuttavallisesti Rytöläjäksi. Tämä kirjahyllyn virkaa toimittava kokonaisuus koostuu kahdesta DVD-kaapista, yöpöydästä ja astiahyllyköstä. En ole kehdannut tästä kuvia tänne blogin puolelle postailla, niin sekavan näköinen tuo on. Ehkä jossain vaiheessa before and after -kuvia?!

Tarvitsemme siis yhtenäisen ja selkeän sekä muunneltavan kirjahyllyn. Tarkoituksena olisi hankkia koko seinän peittävä kokonaisuus, johon mahtuisi (ainakin osa) valtavasta kirjakokoelmastamme ja kauniisti esille muutamia vintagemaljakoita, jotka menevät ihan hukkaan keittiön kaapissa.

Meillä oli useampia vaihtoehtoja, joita punnitsimme (mm. Muuton Stacked), mutta päädyimme klassiseen ja simppeliin Stringiin kokovalkoisena. Kotoamme löytyy jo ennestään kaksi Pocketia, joihin ollaan todella tyytyväisiä. Ja pysyypä pienessä asunnossa selkeä linja. Pitkällisen harkinnan ja pähkäilyn jälkeen laitoin tänään tilauksen hyllykön ensimmäisestä osiosta (2 kpl 200x30 cm lattiapaneelit ja 6 kpl 78x30 cm hyllyt) ja tästä sitten laajennellaan edelleen, kunhan saan noita Rytöläjän osia myytyä ja/tai kierrätettyä eteenpäin!

Inspiskuvat valmistajan sivuilta.

Tänään meillä

Räntäsade lankesi maahan märkänä ja tympeänä, joten päivän ulkoilut jäivät minimiin. Mutta tulipahan kerrankin otettua kuvia kotoa, jälleen kerran ruokailuväliköstä.

Mitään uutta ja ihmeellistä sisustuksessa ei ole tapahtunut. Harmaan ja oranssin liitto miellyttää silmää edelleen, ja olen entistä tyytyväisempi syksyllä maalaamaani seinään, kun kevään kirkkaassa valossa sen sävyt pääsevät oikeuksiinsa. Oranssi jättikokoinen villaviltti on kirpparilöytö viime kesältä, tykkään siitä valtavasti.

Makkaripaloja

Tauluhylly pääsi vihdoin seinälle ja viimeisteli makuuhuoneen sisustuksen.

Valkoista, mustaa, harmaata ja lämmintä puuta. Tykkään huoneesta ihan mahdottomasti!

Makuuhuone on valmis!

Tai ainakin lähes valmis.

Paljon on kuitenkin syksyn mittaan tapahtunut. Sänky vaihdettiin uuteen, allergiaystävällisempään versioon integroituine laatikoineen. Veli pistäytyi kylässä ja porasi seinään restauroimansa 50-luvun hyllyn ja toi pitkäaikaislainaan vuosia ihailemani Domus-tuolin. Lattialle ostin pienen maton lämpöä tuomaan ja viime sunnuntaina maalasin seinän siskon kanssa.

 Seinämaaliksi valikoitui jo tutuksi tulleen Country Frenchin Helmi. Sävy on kaunis utuisen harmaa, juuri sopivan rauhoittava makuuhuoneeseen. Pinta jäi kivan eläväksi ja edelleen hehkutan sitä, ettei maali haissut missään vaiheessa oikeastaan millekään ja kuivui kosketukselle parissa tunnissa. 

 Hylly on kerrassaan kaunis. On se veli vaan taitava!

 Domus kaipaa pientä hiomista ja lakkausta, mutta toisaalta ajan patina on sekin kaunista. Tämä tuoli oli alunperin lapsuudenkodissani, josta merkkinä joku meistä sisaruksista on pienenä piirtänyt toiseen käsinojista. 

Makuuhuone on nyt siisti, järjestyksessä ja ennenkaikkea tunnelmaltaan rauhallinen. Sängyn yläpuolelle olin suunnitellut laittavani tauluhyllyn, mutta sittemmin olen harkinnut ryijyn tekemistä. En tiedä mitä projektista tulee, mutta ajattelin silti kokeilla, osaisinko. Eli ei tämä makuuhuoneen sisustus ole valmis vieläkään.