torstai 10. huhtikuuta 2014

Tuolit ruokailuvälikköön

Meidän ruokailuryhmämme alkaa pikkuhiljaa tulla tiensä päähän. Minulla ei ole hajuakaan, mistä se on alunperin hankittu, sillä se oli miehen silloisessa asunnossa jo tavatessamme. Kissat ovat kynsineet tuolien selkänojat ihan tärviölle, istuintyynyt ovat painuneet ja onpa muutama ruokatahrakin koristamassa ruskeaa säämiskää. Pöytälevyyn on hapettunut hienoja rinkuloita sillä levänneiden lukemattomien teekuppien toimesta puhumattakaan muista jäljistä jotka ovat syntyneet meidän molempien käsityö- ja tuunausprojektien sivutuotteina. Ei siis ihme, että fanitan nykyään kerniliinoja.

Ruokapöydän suunnittelu on tällä hetkellä miehellä työn alla - ainakin ajatustasolla, toivottavasti jossain vaiheessa materialisoituneena ruokailuvälikössä omalla paikallaan. Ainoana toiveenani on, että pöytä olisi mahdollisimman suuri. Ruokapöytä on nimittäin asuntomme tapahtumien keskipiste, ainakin minulle. Sen ääressä luonnollisesti syödään, mutta myös leivotaan, laitetaan ruokaa (keittiömme on minimaalinen), opiskellaan, ommellaan, askarrellaan ja usein monet näistä aktiviteeteista ovat käynnissä yhtäaikaisesti. Materiaalina voisi olla koivu tai tammi.

Tuolit pöydän ympärille hankitaan ihan tehdastavarana. Kriteerit ovat selvät: helppohoitoisuus (ei enää pehmustettuja tuoleja, ikinä), mukavuus, keveys ja värinä valkoinen tai vaalea puu.

Tällä hetkellä neljä tuolisuosikkiani ovat tässä:

Artekin Aalto tuoli 66 on klassikko ja erinomaisen hyvä istua. Näitä oli aikoinaan monen terveyskeskuksen, neuvolan ja viraston odotustilat täynnään. Tuoleja olisi sen vuoksi mahdollista saalistaa käytettynä ja vinkkejä luonnollisesti otetaan vastaan. 
 Hayn About A Chair-sarjaa olen hyvän aikaa katsellut sillä silmällä, etenkin tätä käsinojallista mallia. Vaan mahtaako ahtaahko välikkö olla oikea paikka tämän malliselle tuolille?
 Metalliset Hee-tuolit ovat niin ikään Hayn valmistamia. Pidän erityisesti niiden keveästä ilmeestä ja siitä, että niitä mahtuu useampia rinnakkain pöydän ääreen. Galvanoitu metalli materiaalina mahdollistaisi myös näiden kierrättämisen parveke- tai terassikäyttöön joskus myöhemmin.
 Uusin ihastukseni on kotimaisen Woodnotesin Siro+ -tuoli. Istuin on todellakin siro (ja kaunis!) ja muistuttaa muotoilultaan nyt kovin pinnalla olevia wieniläistuoleja.

Onneksi valinnalla ei ole kiire, ja asiaan vaikuttaa toki se, mistä materiaalista ja minkä tyylisenä mies päätyy ruokapöydän toteuttamaan. 

Kuvat FDS

2 kommenttia:

  1. Moikka. Jos innostaa vastailepa mun blogin haasteeseen.

    VastaaPoista
  2. Moi Inka!
    Juu, palaan haastikseen pikimmiten, kiitos!

    VastaaPoista