maanantai 29. kesäkuuta 2015

Projekti

Mulla on tällä hetkellä työn alla kaunis wieniläistuoli, jonka bongasin kirppikseltä viidellä eurolla. Tuoli on tosi vanha, sen jalkakin lenkottaa vähän ja maalikerroksia on päällä useita.
Tuoli saa ylleen hionnan jälkeen muutaman kerroksen mustaa maalia ja lopuksi korjaan jalan, joka vaatii vain hieman liimaa. Olen ajatellut sijoittaa tämän kaunottaren työpisteelleni yläkertaan mutta ensimmäinen musta maalikerros sai minut harkitsemaan tuolin paikkaa jonnekin enempi näkyville. Mielessä väikkyy jopa kokonainen sarja vanhoja mustia wieniläistuoleja ruokailutilassa. Siinäpä olisikin keräämistä!
Toinenkin kerros maalia on äsken sipaistu vanhuksen pintaan ja nyt odotellaan pari päivää kunnollista kuivumista. Sitten pääsen sovittelemaan istuinta eri huoneisiin!

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Puutarhaintoiluja

Avoimet puutarhat -päivän puitteissa täällä Laukaassakin oli tarjolla kukkaloistoa. Rakkaudella hoidettu piha Arwidssonintiellä on puutarhaintoilijan unelma: kymmeniä erilaisia kukkia, kasveja, pensaita ja puita, pieniä salaisia sopukoita jonne istahtaa nauttimaan kupponen kuumaa sekä kaikkialla leijuva ihana tuoksu.

Kuvat eivät tee millään oikeutta tälle puutarhalle, mutta laitetaan silti muutama eetteriin:








Viherpeukalona olen täysi noviisi enkä tunnistanut suurinta osaa puutarhan kasveista, mutta onneksi mukana ollut isosisko ja jälkikasvunsa ovat enemmän asiaan vihkiytyneitä ja opastivat tolloa kasvien tunnistamisessa sekä toppuuttelivatkin vähän - minä olin jo hyökkäämässä taimitarhalle siltä seisomalta.
Inspiraatiota tämä pikku ekskursio tarjosi roppakaupalla. Näin upea puutarha on vuosien - ellei vuosikymmenien - uurastamisen tulos joten projektia olisi tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Ensi keväälle mielessä onkin jo pari ideaa, tänä kesänä on vielä tyydyttävä rapsuttelemaan jo olemassa olevia kukkapenkkejä ynnä laatimaan pihasuunnitelmaa siskontytön suosiollisella avustuksella.
Intoa mulla ainakin on, taidot toivottavasti karttuvat puutarhavuosien varrella!

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Lounaalla Kohvik Mahedikissa

Torstaipäivään Pärnussa kuului shoppailua, visiitti taidemuseoon ja paljon kävelyä, joten oli syötävä kunnolla. Päädyimme lounaalle ennestään meille tuttuun Mahedikiin, joka tarjoaa perinteisiä eestiläisiä makuja, terveellistä ruokaa monin kasvisvaihtoehdoin ja vieläpä luomuna. Ravintola panostaa lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin ja tuoreuteen.
 Ravintolan sisustus on kaunis ja runsas, täynnä vintagehuonekaluja, upeita kukka-asetelmia, veikeitä tapetteja ja erikoisia tauluja.

Ruoan suhteen mentiin koko porukka kasvislinjalla. Äiti tilasi salaatin paikallisilla juustoilla, sisko perinteisen borsch-keiton ja minä annoksen kvinoasalaattia paahdetun punajuuren kera.


Annokset olivat herkullisia ja sopivan täyttäviä ja ruoan seuraksi tilaamamme roseviini täydensi makeudellaan eestiläiselle keittiölle tyypillisiä suolaisia makuja.

Samassa osoitteessa (Pühavaimu 20) sijaitsee myös lähituotteita myyvä luomukauppa, jonne kannattaa kurkistaa!

torstai 25. kesäkuuta 2015

Viron paras vintageputiikki

Vintagen ja (kierrätys)muodin ystävän ehdoton vierailukohde Pärnussa on Zigrimigriz. Putiikki itsessään on nähtävyys yksityiskohtineen ja valtavine valikoimineen, mutta visiitin arvoisen siitä tekee henkilökohtainen ja rehellinen palvelu - puodin omistaja ja aarteet henkilökohtaisesti myyntiin etsinyt Anne omaa erehtymättömän tyylisilmän.




Ostospakettiin pakattiin jälleen ihanuuksia: siskolle aidot 70-luvun punaiset puukengät ja meille molemmille hippamekot, menneiltä vuosikymmeniltä tietenkin.  
Zigrimigriz löytyy osoitteesta Uus 10 ja akuuttiin vintagehimoon myös Facebookista.

Virolainen juhannusaatto Villa Wessetissä

Juhannusta vietetään Virossa 24.6. ja juhlan kunniaksi menimme illalliselle Villa Wessetiin.
Aperitiiviksi on tietenkin otettava talon omaa Limoncelloa:
Interiööreistä ei tullut otettua kuin tämä yksi ainoa kuva - ruoat tulivat nopeasti vaikka paikka oli suhteellisen täynnä.

 Tilasin grillattua vuohenjuustoa salaattipedillä. Herkullista!
 Siskokin otti salaattia, seassa naudanlihaa.
 Ja jälkiruoaksi crème brûlée.
 Ruoka oli todella maukasta ja palvelu nopeaa ja ystävällistä. Ravintola sijaitsee lähellä rantaa, osoitteessa Supeluse 26. 
Meidän juhannusaaton juhlinta ei mennyt yömyöhälle, taapersimme hotellille mahat täynnä ja kävimme aika pian nukkumaan. Paikalliset juhlivat juhannusta melko samaan tyyliin kuin me suomalaisetkin: grillausta, ulkona oleilua, kokkoja, hyvää ruokaa ja juomaa. Seuraavana päivänä on vapaapäivä, ainoastaan kukka- ja ruokakaupat ovat auki. 

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Juhannuksena

Juhannuksen vietossa olimme perinteiseen tapaan Itä-Suomessa, miehen synnyinseudulla.
Yksi juhannuksen kohokohtia oli pieni kävelyretki Putikon viehättävässä kylässä. Vanhoja taloja, kiemurtelevia pikkukujasia ja kauniita, huolella hoidettuja puutarhoja. Satelikin vähän, mutta emme oikeastaan edes huomanneet.

 Vielä piti aikuisen ihmisen kokeilla, josko kukkaseppeleen sitominen onnistuisi. Seppele syntyi mitenkuten ja palkintona ahertajalle oli allerginen reaktio. Kuvat sentään ennätettiin ottaa!
 Mökkieleganssia parhaimmillaan: maksimekko ja anopin kumisaappaat. Meikitkin jäivät kotiin mutta mitäs tuosta.

Tsekattiin myös yksi pop up-taidenäyttely vanhassa kansakoulussa. 

Ehdittiin myös saunoa ja uida moneen otteeseen, kuunnella kuikan huikkailua öisellä järvenselällä, syödä ja juoda hyvin, kuunnella sateen ropinaa peltikatolla ynnä nauttia auringonpaisteesta.

Huomenna ei vielä tarvitse palata arkeen, vaan vuorossa on muutaman päivän reissu Viroon pikkuporukalla!

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Lupiinien aikaan

Lupiinit kukkivat parhaillaan ja tuovat mukanaan juhannusfiiliksen - juuri sopivasti, onhan juhannusviikko. Omassa pihassa lupiineja kasvaa valtoimenaan, joten niitä harventaessani poimin muutaman maljakkoon olohuoneen kaunistukseksi.

Kissat ovat vallanneet uudet nojatuolit, onneksi niitä on kaksi niin molemmille on oma torkkupaikka.


Tänään söin ensimmäiset kotimaiset mansikat, nautin auringonpaisteesta, pukeuduin shortseihin ja sain niskaani kylmän sadekuuron. Suomalainen kesäkuu juuri sellaisena kuin pitääkin.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Lisää kierrätyslöytöjä

Voi miten ihminen on mielissään löydettyään 1950-luvun piirongin 25 eurolla Tori.fi:stä ja vieläpä tästä ihan läheltä. Kaunottarelle oli kaavailtu paikkaa takan vierestä, tauluhyllyn alta ja passelisti se siihen sujahti heti paikalla. Tiikkikansi ja vastikään vaaleanvihreäksi maalattu seinä täydentävät kivasti toisiaan.

Piirongin asukkaaksi olemme kaavailleet stereoita. Ehkä. Toisaalta sinne mahtuisivat näppärästi kynttilänjalat, servietit ja kaikenlainen kattaustavara. 

 Pieni maljakko löytyi paikalliselta kirpparilta ja komeasti auennut unikko yllärinä omasta puutarhasta. Sattumalta piirongin kannelle osunut kirja unohtui siihen yökylään saapuneelta siskolta - hauska täydennys pikku asetelmalle.
Tykkään.

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Uudessa kodissa

Ei meidän näin pian ollut tarkoitus uutta kotia ostaa. Vaan vihreä puutalo kolahti kerralla, ja se oli sitten menoa. Reilu viikko takaperin kannoimme tavaramme sisään ja aloimme pyöritellä huonekaluja. Pikkuhiljaa pahvilaatikkotivoli alkaa olla ohi ja kamppeet löytää paikkansa.
Muutamia hankintojakin on pitänyt tehdä, kas kun kerrostalokolmiossa oikein sopivasti majailleet huonekalut eivät tahtoneet uusiin neliöihin ihan riittää. Uutena olemme ostaneet vain yhden kattolampun ja Ikean maton, kaiken muun olemme hommanneet kierrätettynä tai peräti lahjoitettuna.
Askon 50-luvun lepotuolit löytyivät Tori.fistä paikallisen artesaaniopiskelijan kauniiksi kunnostamina hyvin edullisesti. Valkoinan pöytä ja punainen pullo ovat kirpparilöytöjä, valkomusta matto on peräisin lapsuudenkodistani.
 Paperipallot ovat viikonlopun tupareiden jäljiltä vielä roikkumassa siellä täällä, ne olisi tarkoitus siivota varastoon kunhan viitsin kiipeillä.
Patinoitunut kiikkutuoli oli oranssi entisessä kodissamme, mutta nyt halusin kunnostaa sen ja maalasin keinuvanhuksen samalla mustaksi.

Mauno Annikki ja Saimi haettiin vanhempieni luota toissailtana ja kissireppanat olivat aika ihmeissään, kun vieraasta paikasta löytyi tuttuja tavaroita. Saimi meni hetkeksi paniikkiin ja alkoi läähättää, pieni raasu. Misset seuraavat meitä edelleen tiiviisti mutta alkavat hiljalleen tottua uuteen ympäristöön ja muutama mieluinen torkkupaikkakin on jo löytynyt.

Muutto sujui mallikkaasti, koska meillä oli reipasta väkeä auttamassa. Kiitos siis teille, rakkaat!